Raha kiinnostaa nuoria

Raha kiinnostaa nuoria

“Hei me ollaan hoidettu kaikki meidän laskut ja ollaan plussalla”, hihkaisi kuudesluokkalainen oppilas Yrityskylässä. Yrityskylä on oppilaiden oma pienoisyhteiskunta, jossa pääsee harjoittelemaan sekä oman palkan ansaitsemista ja sen käyttämistä, että oman pienoisyrityksen talouden pyörittämistä. Talousosaaminen karttuu pelillisen koulupäivän aikana kuin huomaamatta ja into on käsinkosketeltavaa. Sama tunnelma on aistittavissa toisen asteen opiskelijoiden Takeoff-tapahtumassa, jossa nuoret pääsevät harjoittelemaan Bisneskursseilla oppimiaan liiketalouden taitoja tositilanteissa Slushin yhteydessä.

Talous innostaa ja kiinnostaa nuoria. Yli neljännes nuorista kertoo seuraavansa talousuutisia vähintään viikoittain. Kolme neljästä nuoresta haluaa kehittää omaa talousosaamistaan. (Nuorten talousosaaminen 2018, TAT.) Ongelma ei selvästi ole nuorten kiinnostuksessa tai oppimishalussa. Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimuksen mukaan vain viidennes nuorista kokee saavansa riittävät talousosaamisen valmiudet koulusta. Koulu ei siis pysty tällä hetkellä antamaan riittävästi innostumisen mahdollisuuksia talouden parissa.

Hyvä talousosaaminen on tärkeä hyvän elämän rakennuspalikka.

Jos talouspuolella sakkaa, vaikutukset näkyvät myös muilla elämän osa-alueilla – opiskelu ei kiinnosta, on suuri riski jäädä kaveriporukan ulkopuolelle, hyvinvointi reistailee, kun läsnä on jatkuva stressi arjen raha-asioista. Puutteet talousosaamisessa voivat olla kauaskantoisia.

Tiedämme, että nuoret tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Nuoret saavat kotoa kovin erilaisia malleja oman talouden hallintaan ja rahasta puhumiseen. Jotkut oppivat sijoittamisen jo ennen kouluikää, toiset näkevät vanhempiensa turvautuvan pikavippeihin pienemmissäkin hankinnoissa. Joidenkin kodeissa kaikesta rahaan liittyvästä vaietaan. Koulussa on mahdollista tasata näitä eroja. Tasa-arvoisella koulutuksella voidaan taata jokaiselle nuorelle perusedellytykset seuraaville kouluasteille ja työelämään, sekä tietenkin koko muuhun elämään.

Viime vuonna kiersimme Mun elämä, mun rahat -kiertueella puhumassa nuorille henkilökohtaisen talouden hallinnasta. Kohtasimme yli 17 000 kahdeksasluokkalaista eri puolilla Suomea. Palaute kiertueelta on valaisevaa: selkeät neuvot oman talouden hallintaan ja innostaminen sijoittamiseen ovat olleet tykättyjä sisältöjä. Pikavipit nuoret tunnistavat huonoksi asiaksi, mutta usealle on ollut epäselvää se, miksi ne ovat huono asia. Talousaiheita pitää siis avata selkeästi ja kuvata ilmiöitä tarkasti, jotta nuoret todella ymmärtävät, mistä on kyse.

Opetussuunnitelmassa talouden opettaminen alkaa neljänneltä luokalta. Talousaiheita on hajautetusti eri oppiaineissa: yhteiskuntaopissa, matematiikassa, kotitaloudessa ja käsitöissä. TATin teettämän Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan opettajat, erityisesti luokanopettajat, kaipaavat tukea talousaiheiden opettamiseen. Talous on liian tärkeä aihe jäädäkseen vain ohuiksi aihekokonaisuuksiksi eri oppiaineiden sisällä – se ansaitsisi ihan oman oppiaineensa.

Talous on itse asiassa niin tärkeä aihe, että Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisen strategia.

Me TATissa otamme mielellämme vastuuta nuorten talousosaamisen osioista strategiassa. Haluamme olla mukana varmistamassa, että nuori saa parhaat mahdolliset lähtökohdat omaa tulevaisuuttaan varten.

Viivi Ali-Löytty
viestintäpäällikkö
Talous ja nuoret TAT

Useilla aloilla puutetta osaajista

Useilla aloilla puutetta osaajista

Suomen kansantalouden tilastot kertovat kasvusta

Suomen kansantalouden tilastot kertovat kasvusta

0