Useilla aloilla puutetta osaajista

Useilla aloilla puutetta osaajista

 Uudellamaalla oli vuoden 2019 maaliskuussa noin 13 500 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Alueen ELY-keskuksen mukaan luku on lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, ja yleisen työllisyystilanteen parantuessa monien alojen osaajapula kasvaa entisestään.

Avoimien työpaikkojen suhteen muun muassa palvelu-, ravintola-, rakennus-, hoito- ja logistiikka-alan tehtävien lukumäärän on pitkään todettu kasvavan jatkuvasti. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden eläköityminen sekä alan vetovoimaisuus vaikuttavat siihen, että työpaikkoja on runsaasti tarjolla.

Esimerkiksi lähihoitajia kyllä koulutetaan tarpeiden mukaan, mutta moni päätyy vaihtamaan alaa työn osoittautuessa useille hyvin raskaaksi palkkaukseen nähden, kertoo asiantuntija Tiina Fager Uudenmaan TE-toimistosta.

 Työvoimapula ei rajoitu ainoastaan olemassa oleviin paikkoihin. Automaation edetessä ja digitaalisten järjestelmien kehittyessä erityisesti informaatioteknologian aloilla arvioidaan syntyvän jatkossa täysin uudenlaisia työtehtäviä.

 Pelkkä koodareiden tulo on tuonut suuria muutoksia työmarkkinoille. Nyt yleinen käsitys on, että on lähes mahdotonta ennustaa, millaisia työpaikkoja on jatkossa tarjolla eri teknologioiden kehittyessä.

 Asenne ratkaisee

Pelkästään työpaikkailmoituksia tarkastellessa voi yleisesti päätellä, minkälaisia piirteitä työnantajat arvostavat. Pitkän ansioluettelon sijaan työnhakijalta toivotaan halua oppia, joustavuutta sekä hyvää asennoitumista työhön.  

 Jokainen meistä on joskus aloittanut tyhjästä työkokemuksen suhteen. Työnantajat ymmärtävät hyvin sen, ettei kaikilla nuorilla välttämättä ole kokemusta palkkatyöstä. Tämän takia oikea asenne voi olla ratkaiseva työpaikan varmistamisessa, Fager kertoo.

 Fager kuvailee nuorten työnhakijoiden suhtautumista avoimiin työpaikkoihin sekä itse työhön hyvin positiiviseksi.

 Nuoret suhtautuvat työnhakuun ja avoimiin työpaikkoihin erittäin positiivisesti ja luottavaisesti. Nuorten huomaa asennoituvan työhön nykyään niin, että tekevälle kyllä löytyy töitä. Nuoret myös tuntuvat ymmärtävän hyvin sen, että vaikka nyt ottaisi jonkin työpaikan vastaan, niin samoissa tehtävissä ei tarvitse olla koko lopun uraa.

Apua sosiaalisesta mediasta

Fager huomauttaa, että nuoret voisivat enemmän nimenomaan työnhaussa hyödyntää jotain heille hyvin tuttua, kuten somea. 

Etenkin LinkedIn ja työnhakuun keskittyvät ryhmät Facebookissa ovat hyvä esimerkki sosiaalisen median hyödyistä työnhaun suhteen. Nuoret käyttävät sosiaalisen median alustoja sujuvasti, mutta kääntöpuolena kannattaa myös miettiä mitä omalla nimellä julkaisee.

Eräänlaisena ensivaikutelmana toimivaa ansioluetteloa sekä hakemustekstejä tulisi päivittää säännöllisin väliajoin. Näiden hienosäätämisessä olisi hyvä hyödyntää myös ulkopuolisen näkökulmaa, sillä omalle tekstilleen voi tulla sokeaksi. Ennen kaikkea Fager painottaa rohkeutta ottaa yhteyttä työnhaussa auttaviin tahoihin ja kysyä itselle epäselvistä asioista.

 Koski asia sitten ammatinvalintaa, omien vahvuuksien tunnistamista tai koko työnhakuprosessia, niin Ohjaamoiden sekä TE-toimistojen virkailijat tarjoavat mielellään apua myös yksilökohtaisesti. Kokonaisuuksien purkamisen pienemmiksi palasiksi ammattilaisen kanssa on todettu olevan suuri apu monille nuorille.

Millaisia palveluita TE-toimistot tarjoavat nuorille?

- Keskustelut ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologin kanssa henkilökohtaisista suunnitelmista sekä eri työmahdollisuuksista
- Työkokeilut: keino todistaa omaa osaamista työpaikoilla sekä selvittää, mitä taitoja voisi kehittää työelämään palatessa tai sitä aloittaessa
- Erilaiset työpajat, joissa mahdollista suorittaa esimerkiksi hygieniapassi
- Rekrytointitapahtumat, verkkoluennot, neuvoja yleisesti työnhakuun liittyen ja kevytyrittämisen aloittamiseen.

Kuva: Helsingin Kaupungin mediapankki, kuvaaja Elina Lampela

Suppailu on nuorten suosiossa

Suppailu on nuorten suosiossa

Raha kiinnostaa nuoria

Raha kiinnostaa nuoria

0